Mie en aio nyt kauheasti vielä rääkittää itseäni, mutta ton ruokailun oon saanut hillittyä aika hyvinkin ( joku vois sanoa että mie syön liian vähän, mut en miun mielestä).. Mie oon päättänyt että syön vain silloin kun on oikeasti nälkä ja en enää illalla kahdeksan jälkeen.. Mie en siis aamulla ellei ole iha kauhea nälkä syö mitään koska kouluruokailu on muutaman tunnin päästä ja sielläsyön sitten lämpimän ruoan.. ja illalla seitsemän aikoihin 2 ruisleipää ja muroja, hedelmiäyms. Näistä siis yksi tai kaksi.
Mun on nykyään niin helppo olla syömättä kun koko päivä on tekemistä. Viime viikolla kun tuli mässäiltyä ja mulla tuli kolme kiloa painoa, ne on jo lähtenyt nyt, johtuskohan kun sunnuntain tuli juostuu koko päivä kavereitten kaa metsässä reippailemassa:)
En olekaan siun blogiisi törmännyt vissiin. :) jäänpi seurailemaan.
ELI JOO.
suolaisenhimo on opittu asia, josta voi päästä eroon. itse olen aina syönyt vähäsuolaisia ruokia, kun meillä on niitä aina tehty silloin kun me lapset oltiin pieniä ja yhä tehdään. siksi mulla ei ole ikinä suolanhimoa, sipsiä tai hamppareita tekee mieli ehkä kerran vuodessa.
suklaata ja jätskiä tekee mieli joka päivä. makeanhimo juontaa jälkensä jokaisen perimästä, kaikilla ei välttämättä ole sitä ollenkaan.