Kun ei ole muutakaan tekemistä oikein ollut.
Ihmiset on paljon puhunut leffasta Kolmetoista ( thirteen ) ja takakannessa sanotaan elokuvan olevan aito ja riipaisevan koskettava. En tiedä muista, mutta ei mun elämä tuollaista ollut kolmetoista vuotiaana, silloinhan oltiin vielä ihan pentuja, ainakin me oltiin. Kavereitten kanssa jos oltiin illalla ulkona oltiin lähimetsässä leikkimässä keijukaisia, ei kaupungin keskustassa vetämässä pilveä. Hyvähän se leffa silti oli, vaikka ei kaikinpuolin mielestäni realistinen ollutkaan niin kyllä se kuvasi hyvin nuorten tyttöjen tarvetta olla hyväksytty ja suosittu. PS: Evan Rachel Wood on ihana.
Lords of Dogtown on skeittaamiseen keskittyvä leffa ja vuokrasinkin sen lähinnä lempinäyttelijäni Emil Hirschin takia, kun loistavan juonen. Sellainen viihdyttävä elokuvahan se oli ei tylsä, muttei kovin hauskakaan. Loistavat näyttelijät sai tarinankin tuntumaan kiinnostavammalta kun mitä se oikeasti oli.
Katsottiin myös kaverin kanssa pari sellasta kaupallista hittileffaa kun Pirates of the Cariben3 ja fantastic4 hopeasurffari, eikä niistä oikein paljon sanottavaa ole. Piratesit eivät olisi mitään ilman Jhonnya, muutenhan leffa on vaan täynnä tylsääkin tylsempiä taistelukohtauksia ja fantastic4:it yrittävät liikaa olla jotakin, mitä ne eivät ole.
Tänään tarkoitus mennä teatteriin katsomaan sinkkuelämää kavereiden kanssa en odota leffalta paljoa, koska mielestäni sarjakin on aikalailla paska.
muuten pakko sanoa tuohon elokuvaan Kolmetoista, että en ole elämäni aikana tavannut yhtään kolmetoistavuotiasta joka käyttäytyisi noin. tosin siihen voi vaikuttaa sekin, että olen hyvin pieneltä paikkakunnalta, mutta kuitenkin. mielestäni kys. elokuvassa mentiin vähän yli. viihdyttävä se minusta oli, mutta ei kovin realistinen.
lopussa itkin varmaa ämpärillisen verran kyyneleit :D:D:D kaunis elokuva.