Kävin miettimään minkä takia oikein laihdutan, mikä mua motivoi ( blogi josta sain idean: http://namnaomi.blogspot.com/) enhän edes anna itselleni yhdestäkään kilosta mitään palkintoa, minullahan olisi jo kolmetoista jokaisen kilon mukaan. Ehkä mielestäni palkinnot motivaationa ovat jotenkin vain erittäin turhia. Ihmiset jotka saavat vaikka rahaa hyvästä koenumerosta tuskin koskaan pärjäävät aivan itsekseen(en tarkoita loukata kunhan kirjoitan), mitä sitten kun heiltä viedään motivaatio ja he eivät ole oppineet tekemään sitä itsensä vuoksi.
Kaikkien pitäisi laihduttaa itsensä vuoksi.
Mutta hei en minä tätä yksin itseni vuoksi tee. Tietenkin haluan olla kaunis, laiha ja terve. Haluan tuntea oloni hyväksi, mutta jos totta puhutaan tuntisin itseni aivan hyväksi tämänkin painoisena jos joku rakastaisi minua. Elän harhaluulossa että heti kun olen kaunis, laiha ja itsevarma saan paljon uusia ystäviä ja jonkin joka rakastaa.
Teen tämän myös ihmisten takia, jotka jo tunnen. luulen vähien ystävieni häpeävän minua, tätä mitlä näytän ja miten kannan itseäni, haluan että he pystyvät ylpeyttä äänessään osoittaa minua ja sanoa tuo on minun kaveri.
Tänään näin yhtä henkilöä joka on ennen ollut laihdutukseni syy, ihminen jokka vetää minua puoleensa kuin mangeetti, mutta haluaisi vain työntää minut pois.
kaikki mitä tunnet nyt
niin kuin vastasyntynyt
tuntee puhtaasti, oi nauti
ilma kantaa meitä pois
leiki että tää ei vois
heikentää sua niin kuin tauti
-Pmmp: synestesia
Lähiaikoina oon löytänyt loistavia uusia bändejä parhaimpana MGMT.
Kuvissa kauneusihanteeni: Leighton Meester.
Minäkin aikanaan ajattelin, että sitten kun tietyt ulkonäköongelmani ratkeavat, niin moni asia muuttuu paremmaksi, saan kavereitakin ja poikaystävän. Ei niin kuitenkaan käynyt... ulkonäön jonkinlainen paraneminen toki toi eteeni minusta kiinnostuneita miehiä, mutta he olivat taas ihan vääränlaisia minulle. Ei pelkkään ulkonäön ihailuun perustuva suhde toimi. Sikäli olen harmikseni huomannut, että kyllä ne sosiaaliset taidot on se ratkaisevan tärkeä asia. Ääh, ei minun pitänyt masentaa tällaisella tekstillä :(
Ei minulla ole kuitenkaan painon kanssa ollut koskaan mitään ongelmia, joten en tiedä, kuinka suuri merkitys kilojen karsitamisella voi olla siihen, miten muut suhtautuu.
Ja aika paljon olet laihduttanut.
Hyvä kun et ole sellaista "apuapitäälaihduttaamahdollisimmannopeasti"-tyyppiä :)
Just näin. Vaikka nyt mulla on joku joka ilmeisesti rakastaa. Nyt tuntuu että jos olisin laiha, olisin kauniimpi ja parempi hänelle. Koska nyt "en ole sen arvoinen".
Toki tuo saattaa joidenkin kohdalla olla totta, mutta se voi myös opettaa siihen, että loppujen lopuksi se itse onnistuminen tuntuu paremmalta kuin siitä saatu palkinto, ja sitä kautta oppii tekemään asioita oman itsensä vuoksi.
Lopputeksti tuntui aika lailla omalta. En koe ansaitsevani sitä, että ihmiset välittävät minusta, en koe ansaitsevani ystäviäni.
Kiitos kommenteistasi :).
Mun ensimmäinen laihdutus lähti käyntiin kun ajattelin et laihana ja kauniina sitten saan ystäviä ja poikaystävän ja olen suosittu ja niin edelleen. Laihdutin yli 30kiloa ja tadaa, minulle ilmestyi kauheasti ystäviä, poika joka ei ollut aikaisemmin halunnut seurustella kanssani tahtoikin nyt ja olin yhtäkkiä suosittu ja kaikkea. Se oli kauhea shokki; ihmiset ovat sittenkin ihan älyttömän pinnallisia! Tosin minusta tuntuu siltä että laihtuessani minusta tuli todella itsevarma ja seurallinen :D Että voi laihtuessa myös käydä juuri niin kuin haluaa/pelkää.