Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
01.10.2008 - 14:19

En olekaan yksin täällä pääni sisällä. Ihmisiä on jotka ajattelevat jollain tavalla samalla tavalla, koska eihän kukaan ole identtinen. Kiitos teille kaikille jotka avautuivat omista ajatuksistaan tuohon edellistä edelliseen tekstiin. Itse olin hieman sekaisin ajatusteni kanssa, mutta nyt tuntuu jotenkin valoisemmalta, en ole paha ihminen.

Musta tuntuu että olen tukahduttanut tunteitani jo pitkään, koska en halua enää tuntea mielipahaa. En halua olla enää se ihminen joka purskahtaa itkuun kesken koulupäivän, koska joku katsoi pahasti, ehkä olen alitajuntaisesti koittanut saada tunteitani hallintaan ja tavoitellut tietynlaista tunteettomuutta.

Se ei ole hyvä asia, koska aina ennen itku on auttanut minua ja sen jälkeen on aina pystynyt nauramaan. Nyt harvoin edes nauran ja se häiritsee minua, koska ihmiset on aina muistanut mut siitä että näytän tunteeni jos on paha olla olen itkenyt ja ihanina päiviä nauruni on kuulunut naapurikaupunkiin saakka.

Ehkä tämä johtuu siitä että ihminen jonka vuoksi olen itkenyt ja joka saa minut aina nauramaan ei ole enää suuri osa elämääni, nyt olen jo tottunut ajatukseen etten näe häntä ja että ehkä tämä erossa olo tekee hiipuvalle ystävyydellemme vain hyvää. Silti en ole varma pidänlö vai inhoanko tätä uutta ihmistä joksi olen muuttumassa.

Olen huomannut ihmisten ottavan tämän uuden ihmisen suvaitsevammin vastaan ja mulla on mahdollisuus saada elämä, mutta en ole varma onko tämä ihminen oikeasti minä. Muuttumattomuus on aina ollut osa elämääni enkä ole kokenut aikaisemmin persoonallisuuteni kanssa kun yhden suuren muutoksen.

I don't ask, for everything we've done has passed

Who cares if we will meet again?

It's obvious that we're not friends

I daren't speak of what I'm wishing uselessly

My stupid vision clears to see a sugar mountain melt in me

 

I can cut my heart out just like you do

And I can suck the life out of it just like you do

I'm gonna pick myself up and pull myself together; never revel in recovery mode

For when commitment is a dirty word

You can't afford to ever slip or let down your guard

 

- Tempshark/imogen Heap: Not That big

 

(Ihana kappale jonka löysin lastfm:an kautta, muutenkin löydän kokoajan niin paljon hyvää musiikkia että se tekeemut tavallaan tuntemaan itseni onnelliseksi, vaikka tiedän että tuolla keittiössä äiti leipii jotain erittäin rasvaista ruokaa jonka kalorit on mahdoton laske, pakko rauhoittaa itsensä musiikilla )

 

Haluan nauraa, itkeä ja elää.

Musta tuntuu että olen taas löytämässä änneni.

Harhailin pitkään kirjoittamatta mitään järkevää, halusin vain pitää blogin hengissä.

manna kirjoitti 01.10.2008 - 20:26
itekin käyn joskus postaamassa, vain pitääkseni blogin elossa.

Mutta mites sun jooga meni :)
Onneli kirjoitti 02.10.2008 - 13:40
siitä se lähtee last.fm addictio alkaa ;)!
Annique kirjoitti 02.10.2008 - 17:22
Itse sorrun tuohon niin kutsuttuun tunteettomuuteen. Aluksi se mullakin tuntui melkein tuolta. Kyllä se voi ihan hyvin olla sinua, vaikka et pitäisikään siitä. Kaikissahan meissä on piirteitä, joista emme pidä.
Elämä muokkaa meitä ja sitä ei voi estää.

Kokenut kertoo, että asioilla on tapana järjestyä. On siis ihan normaalia olla uudesta persoonallisuudesta sekaisin.

Tsemppiä !
Arina kirjoitti 02.10.2008 - 20:54
Juu tuli vaihdettuu toi tausta. En tiedä kuinka kauan mä sitä pidän, mut jonkun aikaa ainakin. :)

Mäkin kyllä viihdyn joskus itseäni nuorempien kanssa, mutta riippuu kyllä ihan ihmisistä. Ja en mä nyt voi niinkään yleistää, että aina viihtyisin itseäni vanhempien kanssa. Oikeastaan nyt mä sen oon parhaiten huomannut, kun olen heidän kanssaan päivittäin tekemisissä koulussa. Muuten on tullut vaan ajatuksia, että voisin viihtyä paremmin vanhempien ihmisten kanssa tai olen joissain pienissä tilanteissa huomannut kokevani itseni jotenkin vapaantuneemmaksi sellaisessa seurassa, jossa on jotain 18-vuotiaasta vanhempia.

Mulle tulee välillä koulussa sellainen olo, että joku kattois mua ja ajattelis musta jotain tyhmää. Välillä oikeesti kun joku katsoo, niin heti miettii et miksi tuijottaa just mua, oonks mä niin ällöttävä ja tyhmä niiden mielestä. Tänäänkin näin yhessä tietsikkaluokassa jonkun ihan mulle tuntemattoman tytön nauramassa ja heti ekaks luulin että se naurais mulle, mut se kattokin jotain hauskaa videonpätkää. Että sellanen mä oon ja on varmaan joku muukin.

Mä haluun nauraa ja elää. Mun elämäni itkut on itketty, ainakin mun omasta mielestäni. Vaikka kyllähän niitä tulee varmaan vielä eteen paljon.

Laura kirjoitti 02.10.2008 - 21:14
Sul on ihana tapa kirjottaa, tulee ittelekkin vähän samanlaisia fiiliksiä pintaan.. <:
Itekkin tulee välillä kirjotettua just ihan ton blogin elossapidon takia, en minkään tietyn asian :D
"Haluan nauraa, itkeä ja elää", hyvin sanottu, niin totta.
Laura kirjoitti 02.10.2008 - 21:35
(Ää :D En tiiä miten tost mun kommentist pyyhkiyty puolet :o eli jatkuu siis :D..->)

Itekkin oon huomannut, miten joskus postaa ihan vaan ylläpitääkseen blogia.
"Haluan nauraa, itkeä ja elää." Hyvin sanottu, niin totta. <:

Kaunis Veera kirjoitti 03.10.2008 - 18:37
Voi miten ihana kirjoitus, eritoten tuo 'haluan elää'. Ikävä tosiasia on, että ihmiset suhtautuvat paitsi persoonallisuuden muutoksiin, myös ulkonäön muutoksiin varsin voimakkaasti. Ja kun ne yhdistää, no, sitä enemmän. Mutta harvoin itsestä lähtevät muutokset aivan pahasta ovat, rohkeasti eteenpäin vain =)
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

Tyttö. Toiminut aikaisemmin nimellä I Love Coconuts.. Lokakuuhun asti. http://www.blogilista.fi/blogi/i-love-coconuts/20667 Ensimmäiset kuukaudet blogi keskittyi kirjoihin ja painon kanssa pelleilemiseen, ja nykyään ärsyttää koko tekstit, joten oon alkanut poistella niitä.. Heinäkuusta alkaa uudistunut blogi. Tän blogin kirjoittelu hieman ehkä jäänyt, aloitin blogin joka ei ole anonyymi, joku ahkera saataa mut löytää ihan itsenänikin, mutta tämä silti tulee olemaan suuremmassa osassa tai tänne voi kertoa enemmän.

Kävijälaskuri ( Elokuu2008-)
Tunnustuksia